8.

Sulle:

Miten kehtaat valittaa mulle siitä, että oot lähdössä lomalle ystävien kanssa ja ei muka kiinnosta. Teen parhaani, että piristäisin ja sitte et kehtaa edes puhua mulle. Loppujen lopuksi sulla on hauskaa, hauskempaa ku mulla on ollu viimeseen yheksään kuukauteen. Kehtaat sanoa, että sulla ei oo ystäviä, mutta oot joka päivä menossa jossain. Sulla on ystävä, joka ei ole hylänny sua, vaikka et oo aina ollu yhteydessä. Jokaikinen ihminen, jonka tunnen on enemmän sun ystävä ku mun.

Kerron sulle kaiken ja yritän kertoo, kuinka paha olo mulla on. Tiiän, ettei ole sun velvollisuus huolehtia musta, enkä sitä vaadikkaan. Miksi oot hiljaa, mikset sano mitään? Tiiän, että en kestä tätä yksin kovin kauaa ja et ees yritä ehdottaa ratkasua. Niinku oottasit, että mua ei enää oo.

Sää vaan valehtelet ja juot ja kaikki tehdään sillon ku sua huvittaa. Oot mulle velkaa, paljon rahaa sekä ystävänpalveluksia. En usko, että saan mitään takaisin. Sääki vaan hyväksikäytät mua. "Ei oo enää mitään syytä valehdella." No miksi sitte suollat niitä valheita koko ajan? Ja mikä se syy aikasemmin oli?

Tiiän, että myös sulla on ollu vaikeaa. Sanoin, että oon sun tukena, vaikka ois mikä ja mää oon ollu. Et voi ikinä tajuta kuinka paha olo mulla on ollu, kun oon kattonu ku riudut ja oot uhkaillu itsemurhalla ja seissy sillankaiteilla ja katoilla ja kirjottanu hyvästejä. Ja silti kaikki oli muka niin hyvin. Oot särkeny mun sydämen monta kertaa ja aina oon antanu anteeksi. Mää masennuin itekki ku katoin tuota touhua. Iltasin itkin ja sanoin, että kaikki on hyvin, että sun ei ois tarvinu huolehtia mustakin. Mää en vaan kestäny sitä. Oli mulla omiaki ongelmia.

Sää jätit mut yksin sillon ku oisin eniten tarvinnu tukea. Miten voit luulla, että oon enää ikinä kunnossa, ku mun koko elämä oli valhetta. Ei mulle jääny mitään, mun kaikki panokset oli siinä valheessa kiinni.

Ja silti oon näin tyhmä. En voi olla ajattelematta sua, enkä voi työntää tätä kaikkea syrjään, vaikka kuinka yritän.

7.

Laskuri temppuili niin vaihdoin uuteen.

Kaikki ahdistaa. Muut miettii kesää ja rellestämistä, mutta en osaa iloita oikeen mistään. En tiedä yhtään, mitä elämässäni tekisin, enkä edes jaksa ajatella elämää viikkoa pidemmälle.

Pahasti sanottu, mutta tuntuu, että minulla on huonoimmat ystävät ikinä. Olen usein vain se henkilö, jonka kanssa ollaan jos ei ole ketään muuta ja minua käytetään usein hyväksi ryhmätöissä ja muissa. Lupauksia ei muisteta pitää eikä minua ikinä kutsuta minnekkään.

Think about all the good in your life
- it's only temporary
Think about all the positive sides in life
- they never last forever

6.

Miks en vaan voi oppii mistään? Aina pitää leikkiä omilla tunteilla.

Koko ajan luulen, että elän omaa elämää ja oon vihdoin semmonen ku oon, mutta yritän vaan miellyttää yhtä henkilöä. En vaan elä enää.

5.

Täällä vielä.

Miksi elämä ei voi jatkua? Miksi kaikki ei voisi vaan järjestyä?

Luin Elisan päiväkirjasta otettuja pätkiä. En voi edes ymmärtää kuinka julmia ihmiset voivat olla. Itse olen kokenut paljon vähemmän ja jo ne kokemukset ovat jättäneet jäljet koko loppuelämääni.

Jotkut nuista kirjoituksista ovat kuin suoraan ajatuksistani.

Pitäs vaan kestää. Niinhän kaikki aina sanoo. Ei pidä ottaa pienestä itteensä ja pitää vaan pärjätä. Olla niin kuin ei oliskaan... Mä en haluu ollakaan.

Miksi kukaan ei välitä? Ei kukaan koskaan puutu mihinkään. Myöhäistä enään.

En vaan enää kestä joka ilta sitä samaa surkeutta ja miettimistä.

Monet haluaisivat tuon Elisan tarinan takia auttaa masentuneita siksi, että kenenkään ei tarvitsisi kokea samanlaista menetystä. En minäkään haluaisi, että perhe kärsii - usein toivon että minulla ei edes olisi perhettä. Mutta en minä voi olla täällä vain sen takia, että olisin mieliksi muille. Minuakin on painostettu sukulaisten keskuudesta, että ihmisen täytyy tehdä se mitä on pakko tehdä, eikä sitä mitä haluaa.

Yksin täytyy jokaisen
polku mennä pimeään
että pystyy elämään

Johanna Kurkela - Ainutlaatuinen

4.

En uskalla nukkua ja unet onkin jääneet vähemmälle viime aikoina.

Pelottaa nukkua, pelottaa että nään unia joita en halua. Kaipaan jotain viereen, joka voisi rauhoittaa. Aina kun pitäisi mennä nukkumaan nii paniikki iskee.

Suoraan sanottuna olen luovuttanu jo aikoja sitten. Elän vielä marraskuussa. 

Ja päivä on päätetty.

Enough's enough, too much, it's more than we can take
All those hits we took, persistance was in vain
Enough's enough, too much, it's all than I can say
All down the drain
Just bitterness remains

3.

Toivon, että tämä on viimeinen vuosi täällä.

Välillä tuntuu, että mietin liikaa. Mietin miksi olen tällainen ja miksi kaikki tapahtuu minulle. Kaikki pienimmätkin epäonnistumisetkin vaikuttavat. Kun vain voisi palata ajassa kolme vuotta taaksepäin. Varmistaa ettei näin käy.

Yläasteella kiusaamiseni oli pahimmillaan. Olen aina ollut hyvin ujo ihminen, enkä ole uskaltanut kunnolla puolustautua, en pidä muiden haukkumisesta. Minulla on aina ollut hyviä ystäviä, jotka ovat olleet puolellani. Yläasteella ystävääni kiusattiin myös, mutta hän on aina ollut ylpeä ja itsevarma eikä koskaan välittänyt. Minä olen herkkä ja otan kaiken itseeni. Ex-poikaystäväni auttoi aina jos olin surullinen, lohdutti että kyllä kaikki muuttuu paremmaksi vielä. Annoin kaikkien kohdella minua niin kuin he halusivat. Halusin miellyttää muita ja muutuin.

En koe enää olevani oma itseni. Olen muuttunut niin paljon. Haluaisin olla se sama tyttö, joka rakasti ystäviään yli kaiken, jolle musiikki oli kaikki kaikessa, jolla oli sopivasti itsevarmuutta, joka ei koskaan itkenyt tai pyytänyt anteeksi turhaan. Nykyään tunnen olevani näkymätön.

Tavoitteena on saada mielessäni pyörivät ajatukset paperille viimeiseksi kirjeeksi.

Nothing can bring you peace but yourself.